Hae
Jonnan koukkuja

Suomalaisen käsityön tilanne tänä päivänä

Halpakaupat ja kertakäyttökulttuuri syövät suomalaisen käsityön arvostusta. Mikä on itsetehdyn tuotteen kohtalo tulevien sukupolvien käsissä?
Q-Tutkimus kysyi käsityöharrastajien ajatuksia aiheesta sekä selvitti miten paljon aikaa ja rahaa käsitöihin käytetään.

Puikot käteen, lankakerä viuhumaan ja aivot narikkaan. Kuulostaako tutulta? Omalla kohdalla ainakin. Käsitöiden tekeminen on samalla ihanaa ja suosittua, mutta myös aliarvostettu ja unohduksiin painuva taito. Tuotoksia kyllä ihastellaan sosiaalisessa mediassa, mutta harva haluaa ostaa, saati tehdä itse. Miksi on näin? Q-Tutkimus selvitti ja 1576 käsityöharrastajaa vastasi.

Miten saisi käsitöiden arvostuksen nousuun?

Suomalaisen käsityön arvostus on puhuttanut aina ja puhuttaa edelleen. Kyllähän sitä ajatuksen tasolla ajatellaan, että hienoa kun joku tekee itse. On taitoa yhdistää materiaalit ja valmistus. No missä sitten kiikastaa? Miksi työstä ei makseta sen arvoista palkkaa? Kyselyyn vastanneista 54 % on puhtaasti sitä mieltä, että suomalaista käsityötä ei Suomessa arvosteta. Halpakaupat, kertakäyttökulttuuri, tietämättömyys – siinä se karkeasti on. Nykyään ”tois pual muailmaa” myydään niin paljon halvemmalla kaikkea, että kuljetuskustannuksienkin kanssa tänne pohjolaan tilattaessa ostaja ”jää voitolle” – jos noin tylyä termiä uskaltaa tässä yhteydessä käyttää.

Vastaavasti kun halpatuote on halpa, se ei useinkaan kestä kauaa. Syntyy siis tarpeetonta kertakäyttöä. Ostetaan uusi halpa tilalle. Sillä hetkellä kustannuksissa säästetään, mutta entäpä kasvavat jätevuoret ja kirpputorien puolikuntoiset tuotteet? Mitäpä jos kerralla panostaisikin vähän enemmän niihin kotimaisiin villasukkiin – kestävyys on taatusti eri luokkaa ja tukisi samalla suomalaista käsityötä. Tämän tietämättömyyden muuttaminen ymmärrykseksi on avainasemassa. Moni onkin kommentoinut, että kotimaista käsityötä pitäisi olla enemmän esillä mediassa.

Onko käsitöiden tekemisen tarve vähentynyt?

Mitä me sitten voisimme ennaltaehkäisevästi tehdä? Kenties vaikuttamalla suoraan seuraavaan sukupolveen? Aivan; koulu ja opetus. Vastaajista 39 % on sitä mieltä, että käsityöopetusta ei tarjota tarpeeksi. Tässä yhteydessä viitataan myös kansalaisopistojen tarjontaan. Toisaalta vastaajista 25 % ei osaa sanoa opetuksen määrään juuta tai jaata. Näin ollen käytännössä yli puolet kysymykseen vastanneista ei ainakaan ole täysin tyytyväisiä opetuksen määrään. Vastauksista kävi myös ilmi, että opetusta kouluissa on entisestään vähennetty. Ehkä käsitöille käy pikku hiljaa samoin kuin painetulle medialle ja postille (anteeksi vaan). Maailma muuttuu ja ennen niin tarpeellinen onkin kohta tarpeetonta. Eihän meillä tosiaan ole samanlaista tarvetta tehdä käsitöitä kuin vaikkapa 50 vuotta sitten. Voiko tulevaa sukupolvea pakottaa harrastamaan sellaista mikä ei kiinnosta?

Vastaajien mielestä on olemassa vielä ”kikka kolmosia”, joita voitaisiin kokeilla. Motivoiva opettaja on kieltämättä yksi merkittävimmistä tekijöistä, kirjaimellisesti. Hyvä opettaja innostaa, kannustaa, auttaa ja jaksaa vastustuksesta huolimatta. Entäpä sitten mummot ja lapset? Sukupolvien välisen kuilun unohtaminen ja käsityökipinän levittäminen. Kansalaisopistot saavat kiitosta monipuolisesta tarjonnastaan, toisaalta kurssit myös täyttyvät nopeasti ja saattavat koetella kukkaroa. Pitäisi siis olla mielellään ilmaista ja helposti lähestyttävää. Vastaajat ehdottavatkin isoihin alan tapahtumiin työpajoja, joihin voisi osallistua. Ja tietysti se ei maksa mitään. Samaa ideaa voisi tavoitella jonkinlaisen verkkokurssin kautta. Monen vastaajan mielestä Internet on paras opettaja.

Käsillä tekemisen tarve on ja pysyy

Rentouttava harrastus ja mukava ajanviete; varmaan aika moni käsityöharrastaja allekirjoittaa. Useasti käsityöt ovat vastapainona arjen työlle, jossa ei välttämättä nähdä heti tulosta. Käsityöt tuottavat myös hyvää mieltä ja lahjaksi on aina kiva antaa itsetehtyä. Monella on tarve tehdä käsillä jotain ja mikäs sen hyödyllisempää kuin laittaa kädet töihin vaikka televisiota katsellessa! Näitä hyödykkeitä valmistetaankin pääosin muille, mutta myös itselle ja omiin tarpeisiin. Muita itsetehtyjen tuotosten vastaanottajia ovat muun muassa hyväntekeväisyyskohteet, tilaustöiden tekijät sekä myyjäisten ostavat asiakkaat.

Rahan- ja ajankäyttö

Pakko tässäkin yhteydessä päästä puhumaan rahasta ja ajasta. Nuo ihmiselämän pari juttua tärkeimmästä päästä. Mitä nämä mittarit sitten kertovat kun kyse on käsitöihin käytetystä ajasta ja rahasta? Suurin osa vastaajista kertoo käyttävänsä viikossa käsitöiden tekemiseen aikaa 10-20 tuntia. Lienee näin tutkijankin näkökulmasta ihan realistiselta kuulostava määrä. Viikossa on seitsemän päivää ja joka päivä värkkää jotain niin 1-2 tuntia päivässähän siitä tulee. Keskiverto töissä käyvä, ehkä perheellinenkin henkilö – eipä sitä aikaa kauheasti tähän harrastukseen enempää irtoakaan. Sen sijaan varmasti toisenlaisissa piireissä tilanne onkin toinen – saati jos myyntiin valmistaa. Tuolloin saa helposti päivässä kulumaan useita tunteja. Ja edelleen korostaen, onhan se hyvä ajanviettotapa ja vieläpä hyödyllinen. Lähinnä pakko ottaa esille, millainen kestävyyslaji vaikkapa neulominen on. Sitä kun teet useita tunteja päivässä niin ”hapoille menee”. Jostain syystä niska-hartia-seutu ja selkä eivät tue tätä harrastusta.

Ja sitten se raha. Tässä on käytetty ajallisena jaksona kuukautta, koska jos itse mietin vaikkapa lankojen ostamista niin tarvetta ei ehkä viikoittain juuri ole. 98 % vastaajista käyttää käsitöihin liittyviin ostoihin kuukaudessa 0-100 euroa. Paljon tietysti riippuu mitä käsitöitä tekee. Kranssit, joita pääosin tehdään luonnon antimista versus ompelu, johon useimmiten tarvitaan pari konetta, muita välineitä ja kankaita.
Vastaajat saivat antaa lopuksi vapaamuotoista palautetta aiheesta. ”Katoava perinne, jota tosiaan pitäisi arvostaa enemmän.” Niinpä. Toisaalta ”tekeminen on kivaa vaikkei kukaan ostaisikaan.” Erään vastaajan ilmoittaman havainnon minäkin allekirjoitan: ”En olisi minä ilman käsitöitä.”

Tutustu tästä kyselyn tuloksiin.

*Q-Tutkimus on salolainen kyselytutkimusyritys, joka toteutti tämän kyselyn yhteistyössä Jonnan koukkuja -blogin Jonna Kirjavaisen kanssa.

Arvostelussa Nutri Ninja blenderi + pari helppoa smoothie-ohjetta

*Sisältää maksamatonta mainontaa/tuotesijoittelua*

Smoothiet ovat olleet ilonamme (joillekin riesana / ärsytyksen kohteena) jo vuosia. Kuka ikinä keksikin, että terveellisiä ruokia ei ole pakko syödä – ne voi nauttia juoden – pointsit sille tyypille! 😊 Itse kuulun juuri siihen porukkaan, että mieluummin nautin hyvänmakuisia aineksia juotavassa kuin syötävässä muodossa. En tiedä lieneekö tässä jotain vääristynyttä ajattelutapaa (tänä päivänä ei ole muita kuin vääriä tapoja tehdä sitä ja tätä…), mutta tällä on menty jo muutamia vuosia. 😊

Mistä kaikki sai alkunsa?

Hankin ensimmäisen blenderini kuutisen vuotta sitten. Siis kyseessä ei oikeastaan ehkä ole blenderi sanan varsinaisessa merkityksessä vaan astetta kevyempi kapistus, smoothie-twister 😊. Joka tapauksessa laite palveli ihan kivasti näihin päiviin saakka – eikä siis mennyt rikki tai mitään – aloin kaivata vaan sellaista laitetta, joka oikeastaan survoo stydimmätkin ainekset atomeiksi. Nääs kun en kestä yhtään niitä sattumia, juotavissa se on vielä pahempi ☹. Vanha sekoitin on ihan fine, jos ainekset ovat luokkaa jogurtti, rahka ja maito. Homma toimii ja muuta ei tarvita 😊. Kun mukaan haluaa heittää vaikka vain banaanin niin ai ai, tuotosta juodessa et oikein tiedä juotko sitä vai syötkö sitä …. Ei siis vanha oikein jaksanut jauhaa kovempaa settiä.

Itse olen vähän tällainen ”helppo mainosten uhri” – jos joku jotain jostain tuotteesta väittää niin ehkä turhan helposti menee ns. läpi meikäläisellä. ”Ai jaa, ihanko oikeasti?” ”Joo mä otan tän.” Suurinpiirtein näin 😊.

Ostoksille mars

Lähdin siis blenderikaupoille. Ensisijaisesti ehkä ”ihan vaan kattelemaan” kuten aina (niin kuin asunto- ja autokaupoillekin mennään 😊). Olin kyllä hieman netistä tutkaillut eri vaihtoehtoja ja silmään pisti jo nimensäkin vuoksi tällainen Nutri Ninja -niminen laite. Vaatimuksina olivat ainakin seuraavat: tarpeeksi vääntöä, helppokäyttöisyys sekä juomat suoraan pulloon, kansi vaan päälle. Ja tämä mainoslause: ”Tehokkaat terät 21000 rpm kierrosnopeudella murskaavat ainesosat niin pieneksi, että elimistön on helpompi ottaa siitä tarvittavat ravinteet ja raaka-aineet. Raikas mehu tai smoothie antaa sinulle lisäpotkua päivään.” Oikeesti?! Se muuten on tässä! 😊 Kassan kautta kotio ja eka smoothie tekeytymään.

Smoothie-koneessakin on tosiaan erilaisia ohjelmia nykyään – mutta asiahan on vaan hyvä. Ainesosat saavat oikeaoppista kyytiä! 😊
Mitä sitten tapahtui?

Edelliseen verrattuna hinta on tietysti korkeampi, käytännössä nelinkertainen, auts ☹. Toisaalta paremmasta kannattaa myös maksaa! Vanha oli toki supersimppeli: asetit pullon laitteeseen paikoilleen väärinpäin, käänsit vasemmalle ja hurrurr (oikeasti todella korvia särkevä ääni). Se on siinä. Tässä Nutri Ninjassa on sitten jo oikein toimintoja ja ohjelmia! 😊 Mutta kaikki siis hyviä, ei mitään turhaa. Tuo laitteen kyljessä komeileva Auto iQ -teknologia tarkoittaa siis sitä, että valmiit ohjelmat ja ainutlaatuinen sekoitustekniikka valmistavat herkulliset ja terveelliset juomat. Itselle jää tehtäväksi siis vain heittää mieltymystensä mukaisia aineksia kippoon ja antaa laitteelle työrauha!

Peruspainikkeet eli start/stop tekevät sen minkä lupaavat. Blend-toiminto sekoittaa ainekset sykäyksittäin tasaiseksi ja koostumukseltaan yhdenmukaiseksi seokseksi. Ajastin tukee tätä hommaa eli periaatteessa voit touhuta jotain muuta sen 45 sekunnin ajan. Itse ehkä seison kuitenkin tiiviisti laitteen vieressä varmuuden vuoksi. Pulse eli sykäystoiminto tarkoittaa, että laite toimii vain nappia painaessa. Helpoin ja kätevin vaihtoehto 😊. Ultra blend on vähän sama kuin pelkkä blend, mutta ohjelmassa on astetta enemmän vääntöä ja se on tarkoitettu muun muassa jäisille ja muuten koville aineksille.

Käytännön kokeilu osoitti, että stydimpikin tavara muuttaa muotonsa juotavaksi. Ai että tätä uutta suutuntumaa ilman sattumia! 😊
Niin no entäpä käytännössä?

Eka kokeilu sisälsi banaanin, rahkaa, proteiinijuomaa ja maitoa. Vanhalla laitteella lopputulos oli juotavaa ja syötävää, Nutri Ninjalla pelkkää juotavaa 😊. Tätä postausta varten kehittelin vähän kovempirakenteista settiä aina jäisiä marjoja myöten. En kyllä hetkeäkään epäillyt ettei uusi ystäväni olisi suoriutunut tehtävästään. Sileää, suussa sulavaa ja herkullista juotavaa. Ainekset ovat atomeina ja meikäläisen suutuntuma kiittää! 😊

Yhteenvetona siis jos ostoslistallasi on tehokas blenderi ja haluat juomat suoraan pulloihin, suosittelen Nutri Ninjaa. Tästä on olemassa satasen edullisempikin versio. Se on piirun verran tehottomampi (mutta silti varmaan riittävä) ja valmiit ohjelmat puuttuvat. Itse pohdin näiden kahden välillä ja päädyin tähän BL480 -versioon ettei sitten tarvitse funtsia josko se toinen olisi ollutkin parempi 😊. Mukaan tulevat siis käyttöohje ja joku smoothie-reseptivihkonen. Itse kokonaisuus on siis kone + terä + 2 pulloa juomakansineen. Rohkeasti laitekaupoille ja smoothieiden tekoon!

Päärynä-mustikka-smoothie

½ banaani
2 päärynää
2 rkl mustikoita
1 dl maitoa (tai muuta nestettä)
Kuori ja paloittele päärynät sekä banaani. Kippaa kaikki aineet blenderiin ja anna sen tehdä loput työt.
Kumman värinen mahtaa olla kumpi ? 😊

Veriappelsiini-mansikka-smoothie

½ banaani
1 veriappelsiini
1 dl sorbettia (tai jäätelöä)
2 rkl mansikoita
Kuori banaani ja veriappelsiini. Kippaa kaikki aineet blenderiin ja anna sen tehdä loput työt.