Käykö teille joskus niin, että kaappiin kertyy paljon tavallisia keksejä, joita kukaan ei oikein tunnun syövän ja ne pyörivät vierasvarana kahvituksesta toiseen? No meillä jostain syystä yksi peltirasia pursuaa niitä. En tiedä mistä johtuu… Ostanko kaupasta vääränlaisia kahvipöydän keksejä vai ovatko pakkauskoot niin suuria, että väkisinkin jää yli (ja paljon) vaikka ihmiset niitä söisivätkin? No joka tapauksessa nämä murumuffinssit eivät ole sellaisia muruleivoksia, joiksi ne yleensä mielletään VAAN näissä tärkeän ainesosan muodostaa keksimuru. 😊

Nyt teet siis näin: kaivat kaapistasi ne pitkään pyörineet keksinjämät ja survot ne jauheeksi, vaikka monitoimikoneella. Sitten vaan yhdistelet ne normaalisti taikinan joukkoon ja osan jätät muffinssien päälle koristeeksi/makua tuomaan. Ja vinkiksi, että jos haluat vähän vaaleampia muffinsseja niin käytä mahdollisuuksien mukaan vaaleita keksejä – itse käytin tummia keksejä.

Näissä on käytetty marjoina mansikoita, mutta voit valita marjat oman makusi/tilanteesi mukaan (mitä pakastimesta löytyy…). Itse sulatin hieman mansikoita ja sitten vedin monitoimikoneen läpi ja sekoitin taikinaan. Mustikat helpompi laittaa sellaisenaan. 😊

• 3 rkl voita
• 3 rkl sokeria
• 1 dl keksimuruja

• 2,5 dl vehnäjauhoja
• 2,5 dl keksimuruja
• 2 1/2 tl leivinjauhetta
• 1/2 tl suolaa
• 2 dl marjoja
• 2 kpl kananmunaa
• 1 dl öljyä
• 1 dl sokeria
• 2 dl vaniljakastiketta

Valmista ensin hienoa keksimuruseosta 3,5 dl. Käytä apuna esim. monitoimikonetta. Sekoita 1 dl muruseosta pehmeän voin ja sokerin kanssa. Laita jääkaappiin odottamaan.Yhdistä kulhossa jauhot, loput keksimurut, leivinjauhe ja suola. Sekoita joukkoon jäiset marjat. Yhdistä toisessa kulhossa munat, öljy, sokeri ja vaniljakastike (voi korvata maidolla tai piimälläkin). Yhdistä molemmat seokset ja sekoita kevyesti.Käytä muffinssipeltiä jos mahdollista ja sen lisäksi paperisia vuokia. Asettele paperivuoat pellin koloihin. Lusikoi taikinaa 2/3 verran jokaiseen paperivuokaan ja päälle muruseosta. Paista 200 asteessa n. 25 minuuttia.

Omenapiirakoista löytyy niin monta versiota kuin on tekijöitä – toisilla on se vakio ”mummon vanhalla ohjeella tehty” – jotkut sen sijaan ovat avoimia myös uusille vaihtoehdoille. 😊 Tämä edustaa jälkimmäistä – ja tosiaan ei ole tarkoitus dissata kenenkään omppupiirakoita, jokainen on taatusti hyvää! 😊

Tämän omppupiirakan kuorrute sai alkunsa jo aiemminkin tutuksi tulleista ”jämäaineksista”. Sinänsähän on väärin kutsua mitään ruokaa tai elintarviketta jämäksi, mutta tarkoitan siis jämäaineksella ruokatuotetta, joka on lähes parhaat päivänsä nähnyttä ja uhkaa joutua roskikseen. Tosin meillä on se periaate, ettei ruokaa heitetä roskiin vaan jatkojalostetaan niin pitkälle kuin voidaan. Tässä siis yksi esimerkki sellaisesta! 😊

Kulhossa on omppuja, jotka ovat jo tovin siellä pyörineet, samoin yksi ruskeansävyiseksi muuttumassa oleva banaani. Hyllyssä on puolikas pussillinen Omar -kermakaramelleja. Niin että voisko nää jotenkin yhdistää? Joo kyllä voi! 😊 Vähän mutkia oikaisten valmiilla piirakkapohjalla mennään, joten tekemiseen ei mene tuhottomasti aikaa (ja vaivaa).

Omppupiirakka makealla kuorrutteella

• Valmis pyöreä piirakkapohja
• 3 isohkoa omenaa
• 1 tlk kermaviiliä
• 1 muna
• ½ dl sokeria
• n. 20 kpl Omar -kermakaramelleja
• 1 banaani
• 1 dl kuohukermaa (vesikin käy)
• Kanelia

Mittaa neste kattilaan ja sulata Omar-karkit. Sekoita joukkoon muussattu banaani, anna tekeytyä kymmenisen minuuttia miedolla lämmöllä. Yhdistä kulhossa kermaviili, muna, sokeri ja kuorrutesekoitus, vatkaa hetki sileäksi. Kuori ja lohko omenat. Kauli piirakkapohja pyöreään vuokaan ja täytä omenalohkoilla. Kaada päälle täyte ja ripottele kanelia. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Omenalohkot kätkeytyvät makean kermaisen täytteen sisuksiin. ☺