Kelien viilentyessä alkaa kaivata myös korvien peitoksi jotain lämmintä. Mikäli et ole ”pipoihmisiä”, on panta korvien suojana oiva ratkaisu! 😊 Palmikkopannassa on yhdistetty neulontaa ja virkkausta. Solmupanta on kokonaan neulottu. Molemmat on tehty ns kolmen palmikolla.

*Kummankin pannan voit tehdä joko lapselle tai aikuiselle. Neulot pituutta tarpeeksi, että panta menee pään ympäri. 😊

Tarvitset yhteen pantaan:

• Itsellesi mieluista neulelankaa n. 50 g (tässä Novitan 7 veljestä)
• Puikot 4 mm (+ palmikkoa varten apupuikko)
• Virkkuukoukku 3 ½ (ei solmupantaan)

1. Luo alkuun 24 s.
2. Neulo seuraavasti: 3 o, 3 n, 12 o, 3 n, 3 o. Nosta tästä eteenpäin 1 s jokaisen kerroksen alussa neulomatta.
3. Jatka tätä edestakaisin 7 kerrosta; muista nurjalla puolella s:kat päinvastoin kuin oikealla puolella.
4. Palmikko tehdään joka 8. kerroksella.
5. Seuraavaksi tehdään palmikko:
   1. Palmikon leveys 12 s
   2. Neulo 4 s:aa, siirrä 4 s:aa apupuikolle neulomatta, jätä apupuikko työn taakse, neulo 4 s:aa, neulo lopuksi 4 :saa apupuikolta
   3. Kun tulee seuraavan palmikkokohdan vuoro, tee näin: siirrä apupuikolle 4 s:aa, jätä työn eteen, neulo 4 s:aa, neulo 4 s:aa apupuikolta
   4. * Näitä kahta vuorotellaan aina palmikkokerroksella *
6. Kun varsinainen panta on valmis eli menee pään ympäri, päättele ylivetokavennuksilla.
7. Virkkaa pitkiin sivuihin puolipylväitä, päihin kiinteitä silmukoita.
8. Lopuksi kerros ps:ta pannan ympäri.
9. Päiden yhteenkiinnitys: sulje neulalla ja langalla työn nurjalta puolelta.

Solmupanta

3:n palmikolla

1. Luo 38 silmukkaa
2. Jos käytät puikkoja, jaa kolmelle puikolle (10 + 18 + 10)
3. Neulo putkena
4. Silmukkajaot:
   • Ensimmäinen puikko: 10 oikein, toinen puikko: 3 nurin + 12 oikein + 3 nurin, kolmas puikko: 10 oikein
5. 3:n palmikko kuten syyspannan ohjeessa
6. Solmu: kun palmikkokuvio tulee toiselle puolelle, täytyy ennen solmukohdan yhdistämistä kiepauttaa ”pötkö” kerran ympäri.
7. Yhdistä solmukohta kuten kuvassa ja kiinnitä päädyt toisiinsa neulalla ja langalla niin, että neula ja lanka menee jokaisesta läpi.

Tämän torkkupeiton valmistumisesta on jo jokunen tovi, mutta eihän nämä ”vanhene” koskaan! 😊 Siispä jaan tämän kivan ohjeen uudelleen josko joku saisi inspiraation. 😊

Idea siis on…

Tässä on siis perusideana tietenkin isoäidinneliöt/isoäidinneliötekniikka. Neliöistä on muodostettu erikokoisia ja -värisiä isompia kokonaisuuksia. Ja kun ne on yhdistelty niin hups, siinä onkin (taas) yksi peitto. 😊

Tällä tekniikalla saisi muuten kivan pöytäliinankin tehtyä, tai vaikka keinutuolille ”päällisen”. Kummassakaan ei välttämättä tarvitse virkata lopullista tuotosta suorakulmion muotoon.

Ohje ei periaatteessa ole kovinkaan monimutkainen. Keskelle on virkattu isompi kokonaisuus ja sen ympärille pienempiä – samalla ajatuksella. Ensin luodaan perus-isoäidinneliöitä.

Näillä tiedoilla liikkeelle:

• Red Heart Soft 100 g (167 m) x 12 kerää
• Tässä työssä on siis käytetty kuutta eri väriä ja jokaista kerää meni noin 2 kpl
• Virkkuukouun koko 3 1/2
• Peiton koko: 100 cm x 150 cm

Tästä se lähtee:

Luo niin monta isoäidinneliötä kuin haluat ja niin isoja kuin haluat – tai voit katsoa miten minä olen tehnyt tämän peiton. Isoäidinneliön ohjeen piirroksineen löydät täältä😊

Kun olet luonut vaikka 5 kpl tuollaisia kämmenenkokoisia isoäidinneliöitä, on aika yhdistää ne. Tällä kertaa et yhdistäkään niitä pitkistä sivuista vaan parilla neulan ja langanvedolla pikkukulmista. Yhdistä tällä tavoin (kts. mallia kuvista) kaikki virkkaamasi neliöt.

Ala tämän jälkeen virkata haluamallasi värillä ympäri tätä neliöiden kokonaisuutta. Ihan kuin virkkaisit yhtä neliötä – sama tekniikka – mutta virkkaatkin vähän isompaa tilkkua. Edelleen kulmakohtiin tutut lisäykset ja ”syvennyskohdissa” hyppäät kiinnityskohdan ohi. Siihen ei kannata virkata mitään, koska muuten työ alkaa kupruilla kun silmukoita onkin liikaa…

Voit virkata eri väreillä ja niin monta kerrosta ympäri kuin haluat (tai kts. mallia tästä peitosta). Kun mielestäsi tämä vaihe saa riittää, on aika muodostaa kokonaisuus suorakulmioksi. Virkkaa lisäyksiä päätykohtiin ja ”syvennyskohtiin”. Tämä tapahtuu niin, että ensimmäisellä kerralla virkkaat saman määrän silmukoita kuin jo on. Kulmakohdissa älä virkkaa kuin puolikkaan kulman silmukat. Käännä työ, jätä ensimmäinen silmukkarypäs väliin (hyppäät yli piilosilmukoilla) ja virkkaa kunnes kerros lähenee loppuaan – ja taas jätät viimeisen silmukkaryppään virkkaamatta. Ja taas käännät työn ja jatkat samaan malliin kunnes ei ole enää jäljellä mitään kohtaa mihin virkata. Päättele ja tee vastaavalla tavalla muihinkin kohtiin. ”Syvennyskohta” tehdään samalla tekniikalla ja jatketaan kunnes välikkö on virkattu täyteen silmukoita.

Kun kuvion ympäri on virkattu tarvittavat silmukat, pitäisi työn olla suorakulmion muotoinen. Virkkaa vielä työn ympäri isoäidinneliötekniikalla pari kerrosta pylväitä, tässäkin voit vaihdella väriä mielesi mukaan.

Mikäli olet tekemässä peittoa ja tulee aika tehdä kulmiin isot neliöt (kuten kuvissa) niin sama tekniikka pätee. Kannattaa aika ajoin vähän mittailla kasvavan neliön kokoa, että sopii hyvän puuttuvaan kohtaan. Vähän pitää jäädä vajaaksi ennen reunavirkkausta, mikäli virkkaat vaikkapa pari kerrosta pylväitä ympäri (kuten kuvissa).

Lopuksi kannattaa virkata kerros tai pari pylväitä koko työn ympäri.